”Olen taidekenttää ristiin rastiin poukkoileva turkulainen uusien tuulien metsästäjä. Matkan varrelle on
mahtunut toimintaa niin teatterin kuin sirkuksenkin parissa, mutta oman tekemiseni keskiössä on
kuvallinen ilmaisu, joskin tämäkin termi tuntuu aivan liian rajaavalta. Suurempien kokonaisuuksien
työstäminen työryhmän kesken onkin itselleni tutuinta puuhaa. Tällöin lopputuloksena on yleensä melko
ennalta arvaamaton poikkitaiteellinen kokonaisuus, joka pitää mielenkiinnon yllä koko projektin ajan ja luo
sisäänsä tempaavan sekä monitahoisen lopputuloksen. Eri taidealojen sekoittamisen lisäksi yhdistelen
mielelläni myös erilaisia materiaaleja keskenään ja olen yleisesti ottaen kokeilunhaluinen kaikessa
tekemisessäni.

Varsinkin veistosten tekemisessä suosin materiaalien ehdoilla etenemistä ja koen haastavat materiaalit
ennemminkin mahdollisuutena uusiin ideoihin. Näenkin kadunvarsilla olevat roskalavat paremminkin
taidetarvikeliikkeinä, kuin noutamista odottavina maiseman rumentajina. Pois heitetyn tavaran
käyttämisessä näen myös erittäin positiivisena, että teostani varten ei ole tarvinnut varta vasten tuottaa
uutta tavaraa. Joskin tämä on vain ihannetilanne, jota reaalimaailma tulee usein sekoittamaan.
Olen helposti taipuvainen perinteisen taidekentän ”sääntöjen” rikkomiseen ja koen, että tämä
hajottaminen ja tietynlainen asioiden uuteen valoon asettaminen luo ummehtuneeseen tilaan uusia
näkökulmia, jotka ovat pitkässä juoksussa hyödyksi myös perinteisemmälle osalle taidekenttää. Tällä en
kuitenkaan missään nimessä tarkoita, että kokisin perinteisen kentän turhaksi. Vaikka oma työskentelyni
suuntaakin totutun alueen ulkopuolelle, on mielestäni ensiarvoisen tärkeää ensin oppia säännöt, että tietää
miten niitä aikoo rikkoa, jos sille ylipäätään kokee tarvetta.”

– Marko Erälinna

Erälinnan teos ”Grandito” on nähtävillä koko festivaalin ajan.